Olen lähipäivinä kohdannut monenlaisia näkemyksiä uskomuksista ja henkisestä tiestä eri ilmentymineen. Omakohtaisesti löysin tien edesmenneiden sukulaisten luo, ja samalla kohtasin monia muitakin energioita, niin tästä maailmasta lähteneitä kuin sellaisia, jotka vielä elävät ihmisinä, mutta jostain syystä heidän sielunsa vaeltavat etsimässä viestikanavaa. Tähän minua opasti Sielunveli, eräs joka on minulle käsittääkseni sekä oppilas että opettaja. Ja haluaisin sanoa myös sydämen rakastettu, mutta sellaisen ääneen sanominen on kovin vaarallista ja helppo ymmärtää pahasti väärin. Olen joka tapauksessa hänelle hyvin kiitollinen, tästä ja muistakin asioista. <3 Sielunveljen henkinen polku kulkee tällä hetkellä reittiä, jolla hän kaipaa yhteyttä poismenneeseen läheiseen, etsii lisää tietoa ja on äärettömän innoissaan ja kokeilunhaluinen.

Olen kohdannut Punaisen miehen, jonka uskomusmaailmaan kuuluu vain se, mitä voimme nähdä ja käsin kosketella. Hän on tiellään vaiheessa, jossa kokee henkilökohtaisena loukkauksena sen, että joku uskoo toisin tai sanoo jopa kokeneensa konkreettisesti niiden energioiden olemassaolon, joille hän ei ole avoin. Kävimme melko kiivastakin sananvaihtoa aiheesta, mutta päätimme keskustelun lopulta hyvässä hengessä.

Olen kohdannut Kristinrouvan, jonka kanssa sulassa yhteisymmärryksessä puhuimme korkeammasta / elämää luovasta energiasta. Hän nimittää sitä kolmiyhteiseksi Jumalaksi, minä universaaliksi läsnäoloksi tai rakkaudeksi. Ymmärsimme toisiamme loistavasti.

Olen kohdannut noidansukuisen, jolla oli runsaasti selittämättömiä kokemuksia pitkän elämänsä varrelta.

Ja kohtasin vielä – tai en fyysisesti, puhuimme puhelimessa Sielunveljen välityksellä – TosiNoidan, joka on elämäntiellään niin pitkällä, ettei omien sanojensa mukaan tahdo enää kertaakaan nostaa henkimaailmaa eteensä. Hänen sukunsa naisten tietotaito päättyy häneen, oman Opettajansa toivomuksesta. Ymmärrän täysin. Ja häntä kuultuani ymmärrän hiukan paremmin oman sukuni naisiakin, jotka pelkäsivät kohdata itseään ja kykyjään täysinä, aitoina, kokonaisina.

Silti on vaikea hyväksyä se, että tuon pelon vuoksi tukahdutin intuition ja Voiman itsessäni niin kauan, että fyysinen terveyteni romahti täysin. Mutta kuitenkin, sekin oli minulle oppimisen ja uudelle avautumisen kokemus: tarpeen, välttämätön, jotta saatoin kasvaa elämään kohtaloani.

Niin kiitollinen näistä kohtaamisista! Kiitos, kiitos, kiitos! <3